Olympiarahat

Olympiarahojen kerääminen on maailmanlaajuisesti hyvin suosittu harrastus. Ensimmäiset modernien olympialaisten kunniaksi lyödyt rahat lyötiin vuonna 1951. Alun perin kuitenkin jo noin vuonna 480 eaa, kreikkalaiset löivät olympiarahoja. Näiden rahojen tavoitteena oli tehdä sen ajan olympialaisia tunnetuksia tavallisten ihmisten parissa. Ajatuksena oli että jos olympialaisiin ei voi osallistua ainakin niistä voi saada mukaansa konkreettisen muiston.

Olympiarahaperinteen aloitti uudestaan Suomi vuonna 1951 Helsingin vuoden 1952 olympialaisten kunniaksi. Kreikan perinteitä kunnioittaen myös Suomen 500 markan olympiarahat julkaistiin kiertoon. Suomen olympiarahaa julkaistiin kahtena vuonna eli 1951 ja 1952, ja näistä vuoden 1951 raha on merkittävästi harvinaisempi ja arvokkaampi. Tämän jälkeen julkaistut olympiarahat eivät ole tyypillisesti olleet kierrossa vaan keräilijöille tarkoitettuja erikoisrahoja. Poikkeuksia tästäkin on muun muassa vuoden 2010 Vancouverin olympialaiset joissa osa pienempiarvoisista rahoista julkaistiin kiertoon.

Helsingin olympialaisten jälkeen olympiarahaperinne katkesi 12 vuodeksi. Kunnes alkoi uudestaan vuonna 1964 Tokion kesäolympialaisten ja Innsbruckin talviolympialaisten kunniaksi. Tämän jälkeen olympiarahaperinne on jatkunut lähes katkeamatta nykypäiviin saakka. Tästäkin on kaksi poikkeusta ja vuoden 1968 Grenoblen talviolympialaiset Ranskassa ja vuoden 1980 Lake Placidin talviolympialaiset USAssa, kummassakaan näistä olympiarahoja ei julkaistu.

Tyypillisimmin olympiarahatyyppi on hopeinen keräilijöille suunnattu erikoisraha ja näitä rahoja löytyykin kaikilta julkaisuvuosilta. Tämän lisäksi 1970 luvulta alkaen mukaan on tullut kultarahoja ja joissain tapauksissa etenkin viimeaikoina myös halvemmista metalleista löytyjä vähempiarvoisia rahoja.