Numismaattisen esineen tai rahan arvoon vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki. Keräilyarvo muodostuu seuraavien tekijöiden vaikutuksesta:
- lyönti- ja painosmäärä (paljousaste)
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste)
- kuntoluokka (kuluneisuusaste)
- kysyntä (kiinnostusaste)
Ei pidä luulla, että mitä vanhempi raha on, sitä arvokkaampi se on. Kolikoiden koko ja metalli (kulta, platina, kupari, rauta, sinkki, jne.) taas vaikuttavat arvoon huomattavastikin. Tämän mukaisesti isot kultakolikot ja suuriarvoiset (useimmiten kooltaan isoja) setelit lienevät kysytyimpiä. Rahan suuri arvo ei myöskään aina ole tae rahan harvinaisuudesta. Jos rahaa on vaikea löytää markkinoilta, mutta se ei kiinnosta keräilijöitä jostain syystä eikä keräilyarvo ole suuri, voi sitä silti pitää harvinaisuutena.
Esimerkiksi 2€ erikoiseuroissa lyöntimäärät voivat vaihdella kymmenestä tuhannesta kymmeniin miljooniin. Kun lyöntimäärät ovat pieniä, tyypillisesti myös arvo nousee korkeammaksi. Keräilijän kiinnostuksella on myös vaikutusta hintaan. Kiinnostus usein kohdistuu hiukan vanhempiin harvinaisuuksiin tai erityisen poikkeaviin uutuuksiin.
Etenkin vanhemmissa rahoissa rahan kuntoluokalla voi olla jopa tuhatkertainen vaikutus rahan arvoon. Esimerkiksi leimakiiltoinen ja virheetön (kl.10) vuoden 1888 5 penninen voi olla arvoltaan lähes 2000 euroa, kun taas kuluneena ja sileähkönä (kl. 2) sen arvo on ehkä vain 2 euroa. Kuntoluokittelu kannattaa opetella hyvin harrastuksen edistyessä pidemmälle ja se lisää harrastuksen mielenkiintoa kahdella tavalla: hyväkuntoisen löytö voi olla antoisaa ja hyväkuntoinen kokoelma on huonokuntoista arvokkaampi, mutta tyypillisesti myös hankittaessa kalliimpi.
Rahojen arvoon ja kuntoluokitukseen voi perehtyä osallistumalla numismaattisiin huutokauppoihin, hankkimalla arviohintaluettelon (näitä saa esimerkiksi paikallisilta numismaattisilta yhdistyksiltä) tai selailemalla nettikauppoja. Aina on vaarana selvästi virheellisesti tehty kuntoluokitus ja yleensä sen mukainen hinta. Varsinkin nettikaupoissa kannattaa olla tarkkana.
Myös metallin laadulla on merkitystä rahan arvoon. Etenkin kulta-, hopea-ja platinarahojen kohdalla voi joissain tapauksissa rahan arvoksi jäädä pelkkä metallin markkinahinta. Tällöin tarkkaavainen numismaatikko voi tehdä löytöjä jopa reilusti metallin markkinahintaa edullisemmalla hinnalla. Siksi myös rahojen metallityyppi kannattaa tuntea.