Numero | Arvo ja nimi | Kuvaus | Koostumus | Vuosiluku | Lyöntimäärä | Kuva tunnus-ja arvopuoli |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | 500 mk - Olympia | Helsingin olympialaisten juhlaraha, joka alun perin oli tarkoitus lyödä vuoden 1940 kisoihin, oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Ajatuksen sen lyöttämisestä sai lehtori Johan Hulden, aloitteen teki Suomen Numismaattinen Yhdistys ja suunnittelukilpailun voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti. Rahasta annettiin laki 21.5.1939. Vuosina 1951-52 lyöty raha vastasi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta sen nimellisarvo, koko ja metalliseos olivat erilaiset. Alkuperäisen rahan nimellisarvo oli 50 markkaa. Tässä noudatettiin esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, jossa vuosina 1921-1938 oli julkaistu 4 juhlarahaa. Juhlarahoja oli tehty myös Virossa, Saksassa ja Itävallassa. | 12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm | 1951 | 18 500 | ![]() ![]() |
2 | 500 mk - Olympia | 12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm | 1952 | 586 500 | ![]() ![]() |
|
2b | 500 mk - Olympia | Helsingin olympiakisat, ylimääräinen risu (Bu) Kolikon risuvariantissa seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla on ylimääräinen | 1952 | ![]() |
||
3 | 1000 mk - Snellman | Vuoden 1960 juhlaraha lyötiin Suomen markan satavuotisen historian kunniaksi. Rahan tunnuspuolella on J.V Snellmannin kasvokuva sivulta päin nähtynä. Kolikon suunnitellut Toivo Jaatinen on käyttänyt mallina Suomen Pankin edessä olevaa Emil Wikstömin veistosta. Arvomerkintä 1000 markkaa on taustapuolella ympäröitynä laakeriseppeleellä. Sekä ihmisen kuvaaminen kolikkoon että laakeriseppeleen käyttäminen tapahtuivat ensimäistä kertaa suomalaisessa kolikossa. Kehäkirjoituksena arvopuolella on vuosiluvut 1860 - 1960 ja näiden välissä ylhäällä päivämäärä 4. IV, jolloin keisarillinen manifesti Suomen omasta rahasta on annettu. Johan Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan aseman vahvistamiseen. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860. | 14 g (875 Ag, 125 Cu), 30 mm | 1960 | 201 000 | ![]() ![]() |
4 | 10 mk - Itsenäisyys 50 vuotta | Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha Suunnitelija Heikki Häiväoja | 24 g (900 Ag, 100 Cu), 35 mm | 1967 | 1 000 000 | ![]() ![]() |
5 | 10 mk - Paasikivi | Presidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän laskettiin marraskuus 1970 liikkeelle hopeinen 10 markan juhlaraha. Juhlarahan suunnittelusta vastasi Heikki Häiväoja. Rahan arvopuolella on kivipaasista rakennettu perusta, joka kuva J.K. Paasikiven elämäntyötä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Rahan tunnuspuolella on puolestaan kohokuva Paasikiven kasvoista suoraan edestäpäin, hänen syntymä-ja kuolinpäivänsä sekä nimikirjoituksensa. | 22,7 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm | 1970 | 600 000 | ![]() ![]() |
6 | 10 mk - EM-kilpailut | Suomen Rahapaja löi Helsingissä 10-15.8.1971 pidettyjen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen kunniaksi 10 markan juhlarahan, se laskettiin liikkeelle elokuun 2. päivänä. Juhlarahan on suunnitellut kuvanveistäjä Reino Häiväoja ja kaivertanut rahapajan kaivertaja Heikki Hietanen. Rahan tunnuspuolella on kohokuvioina juoksijoita saapumassa maaliviivalle sekä teksti EM X HELSINKI 1971. Arvopuolella on Helsingin kaupungille tunnusomaisia rakennuksia esittävä kohokuva, teksti SUOMI FINLAND sekä arvomerkintä 10 markkaa. | 24,2 g (500 Ag, 450 Cu ja 50 Zn), 35mm | 1971 | 1 000 000 | ![]() |
7 | 10 mk - Kekkonen | Presidentti Kekkonen 75 vuotta Suunnittelija Heikki Häiväoja | 23,5 g (500 Ag, 450 Cu, 50 Zn) 35 mm | 1975 | 1 000 000 | ![]() ![]() |
8 | 10 mk - Itsenäisyys 60v | Suomen itsenäisyys 60 vuotta. Suunnittelija Heikki Häiväoja | 21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm | 1977 | 383 000 | ![]() ![]() |
8b | 10 mk - Itsenäisyys 60v - Raskaana | Vuoden 1977 itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan tunnuspuolen ihmisryhmän keskellä oleva naishahmo esiintyy rahassa kahdessa erilaisessa muodossa. tTyypissä 1 (kuva oikealla) nainen näyttää olevan raskaana, kun taas toisessa ei. Rahapajan mukaan rahan valmistuksen alkaessa "raskaana" olevalla meistillä havaittiin ko. kohta liian korkeaksi, jolloin arvopuolen reliefi ei noussut niin kuin piti. Version 1 lyöntimäärä jäi pienemmäksi, tosin tarkaa lyöntimäärää ei tiedetä. | 21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm | 1977 | 17 000 | ![]() |
9 | 25 mk - Lahti MM | Lahden MM-hiihdot. Suunnittelija Antti Neuvonen | 26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm | 1978 | 500 000 | ![]() ![]() |
10 | 25 mk - Turku 750v | Turun kaupunki 750 vuotta. Suunnittelija Heikki Häiväoja | 26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm | 1979 | 300 000 | ![]() ![]() |
11 | 50 mk - Kekkonen | Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha Suunnittelija Nina TernoUrho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha. Suunnittelija Nina Terno | 20 g (500 Ag, 500 Cu) 30 mm | 1981 | 500 000 | ![]() ![]() |
12 | 50 mk - Jääkiekon MM | Jääkiekon MM- kilpailut. Suunnittelija Erja Tielinen | 23 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm | 1982 | 400 000 | ![]() |
13 | 50 mk - Yleisurheilun MM-kilpailut | Vuonna 1983 lyötiin yleisurheilun ensimmäisten MM-kilpailujen kunniaksi 50 markan juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on aitajuoksija aitaa ylittämässä ja teksti MM 1983. Rahan arvopuolella on tuulen taivuttama koivu tunturimaisemassa sekä tekstit SUOMI FINLAND ja 50 MARKKAA MARK. Suunnittelijat Pertti Mäkinen ja Toivo Pelkonen | 22 g (500 Ag, 50 Cu) 35 mm | 1983 | 450 000 | ![]() ![]() |
14 | 50 mk - Kalevala | Kalevala 150 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 20 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm | 1985 | 300 000 | ![]() ![]() |
15 | 100 mk - Lahti MM | Lahden MM-hiihdot. Suunnittelija Marjo Lahtinen | 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm | 1989 | 100 000 | ![]() ![]() |
16 | 100 mk - Ateneum | Suomen Kuvataide / Ateneum 100 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm | 1989 | 100 000 | ![]() |
17 | 100 mk - Sotainvalidit | Sotainvalidien juhlaraha. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm | 1990 | 100 000 | ![]() ![]() |
18 | 100 mk - Helsingin yliopisto | Helsingin Yliopisto 350 vuotta. Suunnittelija Raimo Heino | 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm | 1990 | 150 000 | ![]() ![]() |
19 | 100 mk - Jääkiekon MM | Jääkiekon MM- kilpailut. Suunnittelija Arto Lappalainen | 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm | 1991 | 150 000 | ![]() ![]() |
20 | 100 mk - Ahvenanmaa | Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta Kolikon on suunnitellut (ns. "Ahvenanmaan taalerin" pohjalta) Rahapaja | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1991 | 99 300 | ![]() ![]() |
21 | 100 mk - Itsenäisyys 75 vuotta | Suomen itsenäisyys 75 vuotta. Suunnittelija Erkki Salmela | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm | 1992 | 300 000 | ![]() |
22 | 100 mk - EM kilpailut | Yleisurheilun EM-kisat Suunnittelija Reijo Paavilainen | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1994 | 91 000 | ![]() ![]() |
23 | 100 mk - A.I. Virtanen | Artturi Ilmari Virtanen (1895 - 1973) oli suomalainen kemisti ja professori. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla. Suurin saavutus oli AIV-rehun kehittäminen. Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä, A. I. Virtasen raha aloitti uuden perinteen. Suunnittelija Terho Sakki | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1995 | 43 000 | ![]() ![]() |
24 | 100 mk - YK | Yk 50 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm | 1995 | 43 000 | ![]() |
25 | 10 mk - EU jäsenyys | Suunnittelijat: Pertti Mäkinen, Antti Neuvonen | 27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm | 1995 | 500 000 | ![]() |
26 | 100 mk - Helene Schjerfbeck | Suomen Kuvataide / Helene Schjerfbeck. Suunnitelija Erja Tielinen | 24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1996 | 33 00 | ![]() |
27 | 100 mk - Paavo Nurmi | Paavo Nurmi ja urheilu. Suunnittelija Erkki Salmela | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1997 | 51 500 | ![]() |
28 | 25 mk - Itsenäisyys | Suomen itsenäisyys 80 vuotta. Suunnittelija Tero Lounas | 20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm | 1997 | 100 000 | ![]() |
29 | 100 mk - Alvar Aalto | Alvar Aalto ja arkkitehtuuri. Suunnittelija Henrik Gummerus | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1998 | 48 300 | ![]() |
30 | 100 mk - Suomenlinna | Suomenlinna 250 vuotta. Suunnittelija Harri Ojala | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1998 | 33 300 | ![]() |
31 | 10 mk - EU | Suomen EU-puheenjohtajuus. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm | 1999 | 100 000 | ![]() |
32 | 100 mk - Jean Sibelius | Jean Sibelius ja säveltaide. Suunnittelijat Juhani Pallasmaa ja Jukka Veistola | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 1999 | 27 000 | ![]() |
33 | 100 mk - Kirkon riemuvuosi | Kirkon riemuvuosi 2000. Suunnittelija Maija Lavonen | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 2000 | 18 000 | ![]() |
34 | 100 mk - Helsinki | Helsinki 450 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 2000 | 18 000 | ![]() |
35 | 100 mk - Aleksis Kivi | Aleksis Kivi ja kirjallisuus. Juhlarahan suunnittelija Erja Tielinen | 22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm | 2000 | 16 000 | ![]() |
36 | 1 mk - Muistojeni markka | Muistojeni markka on lyöty markka-ajan päättymisen kunniaksi. Suunnitelija Antti Neuvonen | 6,1 g (750 Cu, 250 Ni) 24 mm | 2001 | 500 000 | ![]() |
37 | 25 mk - Lahti MM | Lahden MM- hiihdot. Juhlarahan suunnitelija Jarkko Roth | 20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm | 2001 | 100 000 | ![]() |
38 | 100 mk - Aino Ackté | Aino Ackté ja oopperataide. Juhlarahan suunnittelija Timo Rytkönen | 31,2 g (925 Ag, 75 Cu), 35 mm | 2001 | 45 000 | ![]() |