Juhlarahat markka

NumeroArvo ja nimiKuvausKoostumusVuosilukuLyöntimääräKuva tunnus-ja arvopuoli
1500 mk - OlympiaHelsingin olympialaisten juhlaraha, joka alun perin oli tarkoitus lyödä vuoden 1940 kisoihin, oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Ajatuksen sen lyöttämisestä sai lehtori Johan Hulden, aloitteen teki Suomen Numismaattinen Yhdistys ja suunnittelukilpailun voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti. Rahasta annettiin laki 21.5.1939. Vuosina 1951-52 lyöty raha vastasi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta sen nimellisarvo, koko ja metalliseos olivat erilaiset. Alkuperäisen rahan nimellisarvo oli 50 markkaa. Tässä noudatettiin esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, jossa vuosina 1921-1938 oli julkaistu 4 juhlarahaa. Juhlarahoja oli tehty myös Virossa, Saksassa ja Itävallassa.12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm195118 500
2500 mk - Olympia12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm1952586 500
2b500 mk - OlympiaHelsingin olympiakisat, ylimääräinen risu (Bu) Kolikon risuvariantissa seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla on ylimääräinen1952
31000 mk - SnellmanVuoden 1960 juhlaraha lyötiin Suomen markan satavuotisen historian kunniaksi. Rahan tunnuspuolella on J.V Snellmannin kasvokuva sivulta päin nähtynä. Kolikon suunnitellut Toivo Jaatinen on käyttänyt mallina Suomen Pankin edessä olevaa Emil Wikstömin veistosta. Arvomerkintä 1000 markkaa on taustapuolella ympäröitynä laakeriseppeleellä. Sekä ihmisen kuvaaminen kolikkoon että laakeriseppeleen käyttäminen tapahtuivat ensimäistä kertaa suomalaisessa kolikossa. Kehäkirjoituksena arvopuolella on vuosiluvut 1860 - 1960 ja näiden välissä ylhäällä päivämäärä 4. IV, jolloin keisarillinen manifesti Suomen omasta rahasta on annettu.
Johan Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan aseman vahvistamiseen. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860.
14 g (875 Ag, 125 Cu), 30 mm1960201 000
410 mk - Itsenäisyys 50 vuottaItsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha
Suunnitelija Heikki Häiväoja
24 g (900 Ag, 100 Cu), 35 mm19671 000 000
510 mk - PaasikiviPresidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän laskettiin marraskuus 1970 liikkeelle hopeinen 10 markan juhlaraha. Juhlarahan suunnittelusta vastasi Heikki Häiväoja. Rahan arvopuolella on kivipaasista rakennettu perusta, joka kuva J.K. Paasikiven elämäntyötä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Rahan tunnuspuolella on puolestaan kohokuva Paasikiven kasvoista suoraan edestäpäin, hänen syntymä-ja kuolinpäivänsä sekä nimikirjoituksensa.22,7 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1970600 000
610 mk - EM-kilpailutSuomen Rahapaja löi Helsingissä 10-15.8.1971 pidettyjen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen kunniaksi 10 markan juhlarahan, se laskettiin liikkeelle elokuun 2. päivänä.
Juhlarahan on suunnitellut kuvanveistäjä Reino Häiväoja ja kaivertanut rahapajan kaivertaja Heikki Hietanen.
Rahan tunnuspuolella on kohokuvioina juoksijoita saapumassa maaliviivalle sekä teksti EM X HELSINKI 1971. Arvopuolella on Helsingin kaupungille tunnusomaisia rakennuksia esittävä kohokuva, teksti SUOMI FINLAND sekä arvomerkintä 10 markkaa.
24,2 g (500 Ag, 450 Cu ja 50 Zn), 35mm19711 000 000
710 mk - KekkonenPresidentti Kekkonen 75 vuotta
Suunnittelija Heikki Häiväoja
23,5 g (500 Ag, 450 Cu, 50 Zn) 35 mm19751 000 000

810 mk - Itsenäisyys 60vSuomen itsenäisyys 60 vuotta.
Suunnittelija Heikki Häiväoja
21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1977383 000

8b10 mk - Itsenäisyys 60v - RaskaanaVuoden 1977 itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan tunnuspuolen ihmisryhmän keskellä oleva naishahmo esiintyy rahassa kahdessa erilaisessa muodossa. tTyypissä 1 (kuva oikealla) nainen näyttää olevan raskaana, kun taas toisessa ei. Rahapajan mukaan rahan valmistuksen alkaessa "raskaana" olevalla meistillä havaittiin ko. kohta liian korkeaksi, jolloin arvopuolen reliefi ei noussut niin kuin piti. Version 1 lyöntimäärä jäi pienemmäksi, tosin tarkaa lyöntimäärää ei tiedetä.21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm197717 000
925 mk - Lahti MMLahden MM-hiihdot.
Suunnittelija Antti Neuvonen
26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm1978500 000

1025 mk - Turku 750vTurun kaupunki 750 vuotta.
Suunnittelija Heikki Häiväoja
26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm1979300 000
1150 mk - KekkonenUrho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha Suunnittelija Nina TernoUrho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha.
Suunnittelija Nina Terno
20 g (500 Ag, 500 Cu) 30 mm1981500 000
1250 mk - Jääkiekon MMJääkiekon MM- kilpailut.
Suunnittelija Erja Tielinen
23 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1982400 000
1350 mk - Yleisurheilun MM-kilpailutVuonna 1983 lyötiin yleisurheilun ensimmäisten MM-kilpailujen kunniaksi 50 markan juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on aitajuoksija aitaa ylittämässä ja teksti MM 1983. Rahan arvopuolella on tuulen taivuttama koivu tunturimaisemassa sekä tekstit SUOMI FINLAND ja 50 MARKKAA MARK.
Suunnittelijat Pertti Mäkinen ja Toivo Pelkonen
22 g (500 Ag, 50 Cu) 35 mm1983450 000

1450 mk - KalevalaKalevala 150 vuotta.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
20 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1985300 000
15100 mk - Lahti MM Lahden MM-hiihdot.
Suunnittelija Marjo Lahtinen
24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1989100 000
16100 mk - AteneumSuomen Kuvataide / Ateneum 100 vuotta.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1989100 000
17100 mk - SotainvaliditSotainvalidien juhlaraha.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1990100 000

18100 mk - Helsingin yliopistoHelsingin Yliopisto 350 vuotta.
Suunnittelija Raimo Heino
24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1990150 000

19100 mk - Jääkiekon MMJääkiekon MM- kilpailut.
Suunnittelija Arto Lappalainen
24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1991150 000

20100 mk - AhvenanmaaAhvenanmaan itsehallinto 70 vuotta
Kolikon on suunnitellut (ns. "Ahvenanmaan taalerin" pohjalta) Rahapaja
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199199 300

21100 mk - Itsenäisyys 75 vuottaSuomen itsenäisyys 75 vuotta.
Suunnittelija Erkki Salmela
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm1992300 000
22100 mk - EM kilpailutYleisurheilun EM-kisat
Suunnittelija Reijo Paavilainen
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199491 000

23100 mk - A.I. VirtanenArtturi Ilmari Virtanen (1895 - 1973) oli suomalainen kemisti ja professori. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla. Suurin saavutus oli AIV-rehun kehittäminen. Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä, A. I. Virtasen raha aloitti uuden perinteen.
Suunnittelija Terho Sakki
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199543 000

24100 mk - YKYk 50 vuotta.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm
199543 000
2510 mk - EU jäsenyysSuunnittelijat: Pertti Mäkinen,
Antti Neuvonen
27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm1995500 000
26100 mk - Helene SchjerfbeckSuomen Kuvataide / Helene Schjerfbeck.
Suunnitelija Erja Tielinen
24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199633 00
27100 mk - Paavo NurmiPaavo Nurmi ja urheilu.
Suunnittelija Erkki Salmela
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199751 500
2825 mk - Itsenäisyys Suomen itsenäisyys 80 vuotta.
Suunnittelija Tero Lounas
20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm1997100 000
29100 mk - Alvar AaltoAlvar Aalto ja arkkitehtuuri.
Suunnittelija Henrik Gummerus
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199848 300
30100 mk - SuomenlinnaSuomenlinna 250 vuotta.
Suunnittelija Harri Ojala
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199833 300
3110 mk - EUSuomen EU-puheenjohtajuus.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm1999100 000
32100 mk - Jean SibeliusJean Sibelius ja säveltaide.
Suunnittelijat Juhani Pallasmaa ja Jukka Veistola
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199927 000
33100 mk - Kirkon riemuvuosiKirkon riemuvuosi 2000.
Suunnittelija Maija Lavonen
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200018 000
34100 mk - HelsinkiHelsinki 450 vuotta.
Suunnittelija Reijo Paavilainen
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200018 000
35100 mk - Aleksis KiviAleksis Kivi ja kirjallisuus.
Juhlarahan suunnittelija Erja Tielinen
22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200016 000
361 mk - Muistojeni markkaMuistojeni markka on lyöty markka-ajan päättymisen kunniaksi.
Suunnitelija Antti Neuvonen
6,1 g (750 Cu, 250 Ni) 24 mm2001500 000
3725 mk - Lahti MMLahden MM- hiihdot.
Juhlarahan suunnitelija Jarkko Roth
20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm2001100 000
38100 mk - Aino AcktéAino Ackté ja oopperataide.
Juhlarahan suunnittelija Timo Rytkönen

31,2 g (925 Ag, 75 Cu), 35 mm200145 000