Juhlarahat markka

Numero	Arvo ja nimi	Kuvaus	Koostumus	Vuosiluku	Lyöntimäärä	Kuva tunnus-ja arvopuoli
1	500 mk - Olympia	Helsingin olympialaisten juhlaraha, joka alun perin oli tarkoitus lyödä vuoden 1940 kisoihin, oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Ajatuksen sen lyöttämisestä sai lehtori Johan Hulden, aloitteen teki Suomen Numismaattinen Yhdistys ja suunnittelukilpailun voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti. Rahasta annettiin laki 21.5.1939. Vuosina 1951-52 lyöty raha vastasi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta sen nimellisarvo, koko ja metalliseos olivat erilaiset. Alkuperäisen rahan nimellisarvo oli 50 markkaa. Tässä noudatettiin esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, jossa vuosina 1921-1938 oli julkaistu 4 juhlarahaa. Juhlarahoja oli tehty myös Virossa, Saksassa ja Itävallassa.	12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm	1951	18 500
2	500 mk - Olympia		12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm	1952	586 500
2b	500 mk - Olympia	Helsingin olympiakisat, ylimääräinen risu (Bu) Kolikon risuvariantissa seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla on ylimääräinen		1952
3	1000 mk - Snellman	Vuoden 1960 juhlaraha lyötiin Suomen markan satavuotisen historian kunniaksi. Rahan tunnuspuolella on J.V Snellmannin kasvokuva sivulta päin nähtynä. Kolikon suunnitellut Toivo Jaatinen on käyttänyt mallina Suomen Pankin edessä olevaa Emil Wikstömin veistosta. Arvomerkintä 1000 markkaa on taustapuolella ympäröitynä laakeriseppeleellä. Sekä ihmisen kuvaaminen kolikkoon että laakeriseppeleen käyttäminen tapahtuivat ensimäistä kertaa suomalaisessa kolikossa. Kehäkirjoituksena arvopuolella on vuosiluvut 1860 - 1960 ja näiden välissä ylhäällä päivämäärä 4. IV, jolloin keisarillinen manifesti Suomen omasta rahasta on annettu. Johan Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan aseman vahvistamiseen. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860.	14 g (875 Ag, 125 Cu), 30 mm	1960	201 000
4	10 mk - Itsenäisyys 50 vuotta	Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha Suunnitelija Heikki Häiväoja	24 g (900 Ag, 100 Cu), 35 mm	1967	1 000 000
5	10 mk - Paasikivi	Presidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän laskettiin marraskuus 1970 liikkeelle hopeinen 10 markan juhlaraha. Juhlarahan suunnittelusta vastasi Heikki Häiväoja. Rahan arvopuolella on kivipaasista rakennettu perusta, joka kuva J.K. Paasikiven elämäntyötä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Rahan tunnuspuolella on puolestaan kohokuva Paasikiven kasvoista suoraan edestäpäin, hänen syntymä-ja kuolinpäivänsä sekä nimikirjoituksensa.	22,7 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm	1970	600 000
6	10 mk - EM-kilpailut	Suomen Rahapaja löi Helsingissä 10-15.8.1971 pidettyjen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen kunniaksi 10 markan juhlarahan, se laskettiin liikkeelle elokuun 2. päivänä. Juhlarahan on suunnitellut kuvanveistäjä Reino Häiväoja ja kaivertanut rahapajan kaivertaja Heikki Hietanen. Rahan tunnuspuolella on kohokuvioina juoksijoita saapumassa maaliviivalle sekä teksti EM X HELSINKI 1971. Arvopuolella on Helsingin kaupungille tunnusomaisia rakennuksia esittävä kohokuva, teksti SUOMI FINLAND sekä arvomerkintä 10 markkaa.	24,2 g (500 Ag, 450 Cu ja 50 Zn), 35mm	1971	1 000 000
7	10 mk - Kekkonen	Presidentti Kekkonen 75 vuotta Suunnittelija Heikki Häiväoja	23,5 g (500 Ag, 450 Cu, 50 Zn) 35 mm	1975	1 000 000
8	10 mk - Itsenäisyys 60v	Suomen itsenäisyys 60 vuotta. Suunnittelija Heikki Häiväoja	21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm	1977	383 000
8b	10 mk - Itsenäisyys 60v - Raskaana	Vuoden 1977 itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan tunnuspuolen ihmisryhmän keskellä oleva naishahmo esiintyy rahassa kahdessa erilaisessa muodossa. tTyypissä 1 (kuva oikealla) nainen näyttää olevan raskaana, kun taas toisessa ei. Rahapajan mukaan rahan valmistuksen alkaessa "raskaana" olevalla meistillä havaittiin ko. kohta liian korkeaksi, jolloin arvopuolen reliefi ei noussut niin kuin piti. Version 1 lyöntimäärä jäi pienemmäksi, tosin tarkaa lyöntimäärää ei tiedetä.	21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm	1977	17 000
9	25 mk - Lahti MM	Lahden MM-hiihdot. Suunnittelija Antti Neuvonen	26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm	1978	500 000
10	25 mk - Turku 750v	Turun kaupunki 750 vuotta. Suunnittelija Heikki Häiväoja	26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm	1979	300 000
11	50 mk - Kekkonen	Urho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha Suunnittelija Nina TernoUrho Kekkosen presidenttikauden 25-vuotisjuhlaraha. Suunnittelija Nina Terno	20 g (500 Ag, 500 Cu) 30 mm	1981	500 000
12	50 mk - Jääkiekon MM	Jääkiekon MM- kilpailut. Suunnittelija Erja Tielinen	23 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm	1982	400 000
13	50 mk - Yleisurheilun MM-kilpailut	Vuonna 1983 lyötiin yleisurheilun ensimmäisten MM-kilpailujen kunniaksi 50 markan juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on aitajuoksija aitaa ylittämässä ja teksti MM 1983. Rahan arvopuolella on tuulen taivuttama koivu tunturimaisemassa sekä tekstit SUOMI FINLAND ja 50 MARKKAA MARK. Suunnittelijat Pertti Mäkinen ja Toivo Pelkonen	22 g (500 Ag, 50 Cu) 35 mm	1983	450 000
14	50 mk - Kalevala	Kalevala 150 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen	20 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm	1985	300 000
15	100 mk - Lahti MM	Lahden MM-hiihdot. Suunnittelija Marjo Lahtinen	24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm	1989	100 000
16	100 mk - Ateneum	Suomen Kuvataide / Ateneum 100 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen	24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm	1989	100 000
17	100 mk - Sotainvalidit	Sotainvalidien juhlaraha. Suunnittelija Reijo Paavilainen	24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm	1990	100 000
18	100 mk - Helsingin yliopisto	Helsingin Yliopisto 350 vuotta. Suunnittelija Raimo Heino	24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm	1990	150 000
19	100 mk - Jääkiekon MM	Jääkiekon MM- kilpailut. Suunnittelija Arto Lappalainen	24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm	1991	150 000
20	100 mk - Ahvenanmaa	Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta Kolikon on suunnitellut (ns. "Ahvenanmaan taalerin" pohjalta) Rahapaja	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1991	99 300
21	100 mk - Itsenäisyys 75 vuotta	Suomen itsenäisyys 75 vuotta. Suunnittelija Erkki Salmela	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm	1992	300 000
22	100 mk - EM kilpailut	Yleisurheilun EM-kisat Suunnittelija Reijo Paavilainen	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1994	91 000
23	100 mk - A.I. Virtanen	Artturi Ilmari Virtanen (1895 - 1973) oli suomalainen kemisti ja professori. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla. Suurin saavutus oli AIV-rehun kehittäminen. Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä, A. I. Virtasen raha aloitti uuden perinteen. Suunnittelija Terho Sakki	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1995	43 000
24	100 mk - YK	Yk 50 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm	1995	43 000
25	10 mk - EU jäsenyys	Suunnittelijat: Pertti Mäkinen, Antti Neuvonen	27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm	1995	500 000
26	100 mk - Helene Schjerfbeck	Suomen Kuvataide / Helene Schjerfbeck. Suunnitelija Erja Tielinen	24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1996	33 00
27	100 mk - Paavo Nurmi	Paavo Nurmi ja urheilu. Suunnittelija Erkki Salmela	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1997	51 500
28	25 mk - Itsenäisyys	Suomen itsenäisyys 80 vuotta. Suunnittelija Tero Lounas	20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm	1997	100 000
29	100 mk - Alvar Aalto	Alvar Aalto ja arkkitehtuuri. Suunnittelija Henrik Gummerus	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1998	48 300
30	100 mk - Suomenlinna	Suomenlinna 250 vuotta. Suunnittelija Harri Ojala	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1998	33 300
31	10 mk - EU	Suomen EU-puheenjohtajuus. Suunnittelija Reijo Paavilainen	27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm	1999	100 000
32	100 mk - Jean Sibelius	Jean Sibelius ja säveltaide. Suunnittelijat Juhani Pallasmaa ja Jukka Veistola	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	1999	27 000
33	100 mk - Kirkon riemuvuosi	Kirkon riemuvuosi 2000. Suunnittelija Maija Lavonen	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	2000	18 000
34	100 mk - Helsinki	Helsinki 450 vuotta. Suunnittelija Reijo Paavilainen	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	2000	18 000
35	100 mk - Aleksis Kivi	Aleksis Kivi ja kirjallisuus. Juhlarahan suunnittelija Erja Tielinen	22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm	2000	16 000
36	1 mk - Muistojeni markka	Muistojeni markka on lyöty markka-ajan päättymisen kunniaksi. Suunnitelija Antti Neuvonen	6,1 g (750 Cu, 250 Ni) 24 mm	2001	500 000
37	25 mk - Lahti MM	Lahden MM- hiihdot. Juhlarahan suunnitelija Jarkko Roth	20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm	2001	100 000
38	100 mk - Aino Ackté	Aino Ackté ja oopperataide. Juhlarahan suunnittelija Timo Rytkönen	31,2 g (925 Ag, 75 Cu), 35 mm	2001	45 000