Ajan hengen mukaisesti fyysisen rahan ja kolikoiden käyttö vähenee, koska yhä isompi osa ostoksista tehdään netissä ja/tai kortilla. On jopa spekuloitu tulevaisuudella, jossa fyysistä rahaa ei tarvittaisi ollenkaan, vaan kaikki ostokset tehtäisiin sähköisesti. Fyysisellä rahalla on kuitenkin oma olennainen paikkansa, ja on epätodennäköistä, että sen käytöstä ihan lähiaikoina luovuttaisiin. Esimerkiksi ostosten maksaminen fyysisellä rahalla on konkreettinen tapahtuma, jossa rahan arvo ja hinta on merkittävästi helpompi ymmärtää kuin pelkässä sähköisessä kaupassa. Myös pienissä ihmisten välisissä kaupoissa fyysinen raha on usein selkein tapa tehdä kauppaa. Kun talouden ajat ovat tiukat tai epävarmat, fyysinen raha voi tuoda konkreettista turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi lapsille rahan arvon opettelu voi sujua parhaiten viikkorahalla, jonka määrä on helposti ymmärrettävissä, jos siihen on mahdollista koskea. On myös vaikea kuvitella esimerkiksi rahapelejä pelattavan ilman kolikoita. Eli fyysisellä rahalla on varmasti paikkansa myös tulevaisuudessakin.

Numismaattisesta näkökulmasta kuitenkin keräiltävää riittää, vaikka kierrossa olevien kolikoiden ja setelien määrä vähenisikin. Ensimmäiset käyttöön otetut rahat on julkistettu noin 600 vuotta ennen ajan alkua eli numismatiikan keräyskohteita on olemassa yli 2600 vuoden ajalta ja sadoista maista, joista isoa osaa ei tosin enää ole olemassakaan. Keräiltävää siis riittää historiassakin joka tarpeeseen. Lisäksi edelleen kaikkien maiden keskuspankit julkaisevat vuosittain kolikoita, joskin pienemmissä erissä. Kun eräkoot ovat pienempiä, niiden kiinnostavuus numismaattisessa mielessä kuitenkin kasvaa vaikeamman saatavuuden vuoksi. Esimerkiksi Suomen vuoden 2016 2€ kolikkoa on lyöty vain 200 000 kappaletta ja sen arvo, jos sellaisen sattuu löytämään, on hyväkuntoisena jopa kymmenen euroa. Iso osa vuoden 2016 2€ on mennyt suoraan rahapajasta keräilijöille, mutta niitä on laskettu pieniä määriä myös normaaliin rahakiertoon.