Kytäjän rahakkeet

Kytäjän kartano sijaitsee Kytäjän kylässä Hyvinkäällä. Kartano oli aikoinaan Suomen suurin maatila. Tilan pinta-ala on sittemmin supistunut 4 400 hehtaariin, mutta se on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. Kytäjän kartanoa ovat hallinneet muun muassa Tottin, Flemingin, Armfeldtin, Linderin ja Vähäkallion suvut. Tottin suvulle kartano kuului vuosina 1574–1672 ja tänä aikana sen omisti mm. kolmekymmenvuotisessa sodassa ansioitunut sotamarsalkka Åke Tott. Tämän jälkeen kartano siirtyi Flemingin suvulle.

Ministerivaltiosihteeri Constantin Linder osti kartanon vuonna 1861 Armfeldtin suvulta. Constantin Linder toimi kartanonherrana 1861 – 1907. Kun Linderit hallitsivat tilaa, se oli kartanon kulta-aikaa. Kartanossa oli oma rahake (poletti), meijeri,kauppa, sähkölaitos ja viinatehdas. Omaa rahaketta käytettiin kartanon ja sen työntekijöiden sisäiseen kauppaan. Constantin Linderin ajalta on tiedossa kahdeksan erilaista rahaketta, jotka olivat pyöreitä tai kahdeksankulmaisia.

Vuonna 1907 Hjalmar Linder osti isältään 4,1 miljoonalla kultamarkalla Kytäjän kartanon sivutiloineen ja maata tässä kaupassa siirtyi Hjalmarille 18 000 hehtaaria. Parhaimmillaan Hjalmar Linder omisti maata 64 000 hehtaaria eli Suomen pinta-alasta 1/500 osan ja oman kertomansa mukaan hän työllisti 5 000 ihmistä. Hjalmar Linderin aikaan muun muassa C.G.E Mannerheim oli usein nähty vieras kartanolla, jonka siskon kanssa Hjalmar oli myös lyhyen aikaa naimisissa. Hjalmar Linder jatkoi myös rahakeperinnettä, ja hänen ajaltaan tunnetaan yhdeksän erilaista rahaketta. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja Hjalmar Linder joutui epäsuosioon kansalaissodan aikaan puolustettuaan punaisia työntekijöitään. Hän lähti maanpakoon Ruotsiin ja teki itsemurhan 59-vuotiaana Ranskassa, menetettyään ensin koko omaisuutensa.

Finska Finansaktiebolaget-yhtiö, joka oli Leopold Lerchen omistuksessa, sai tilan haltuunsa vuoden 1918 syksyllä Hjalmar Linderin omaisuuksien realisoinnissa. Nobel Standard-yhtiö omisti kartanon 1918-1928, ja toimitusjohtajana oli tuolloin Leopold Lerche. Leopold Lerche itse omisti kartanon vuonna 1928, mutta myi sen jo samana vuonna edelleen.

Kartano oli arkkitehti Väinö Niilo Vähäkallion ja varatuomari Kaarlo Kairan yhteisomistuksessa vuodet 1928-1932, jonka jälkeen Vähäkallio lunasti Kairan osuuden itselleen ja oli kartanonherrana aina vuoteen 1959 saakka. Hänen ajaltaan tunnetaan kaksi erilaista polettia, joissa on Linderin leima päällelyötynä V.V merkinnällä. 12. toukokuuta 1972 Kytäjän kartanon mailla tapahtui raaka kolmoissurma. Kartanon silloinen isäntä, Väinö Vähäkallion pojanpoika Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta, jotka olivat leiriytyneet kartanon maille. Kartanon historiaan kuuluu myös muitakin synkkiä tapahtumia.

Nykyään kartano on Laakkosen suvun omistuksessa.

Kytäjän kartanon rahakkeiden kuvat ja luokittelu perustuvat Numismaatikko lehdessä 4/2009 Timo Ruotsalaisen julkaisemaan artikkelin. Artikkelin luokittelua on sittemmin täydennetty myöhemmin löydetyillä poleteilla ja niiden varianteilla, nämä päivitykset on merkitty polettien luetteloon tunnukselle (UUSI).

Siirry polettien luetteloon.

Jos sinulla on näitä sivuja täydentäviä tietoja Kytäjän poleteista / rahakkeista, ota yhteyttä HySN:n yhteyshenkilöihin tai laita sähköpostia info@hysn.fi.