1c-2€ eurot

Kaikkiaan 23 eri maata julkaisee eurokolikkosarjoja tyypillisesti vuosittain. Eurokolikkosarjoja on lyöty vuodesta 1999 lähtien ja kolikot on otettu käyttöön vuodesta 2002 alkaen. Eurokolikko-sarjassa on kahdeksan eriarvoista kolikkoa: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikot sekä 1 ja 2 euron kolikot. Kaikilla eurokolikoilla on sekä kaikille maille yhteinen että kansallinen puoli. Kansallinen puoli kertoo, missä maassa kolikko on laskettu liikkeeseen. Tyypillisesti kansallisen puolen kuva-aihe pysyy samana eli se ei vaihdu julkaisuvuoden mukaan.

Eurokolikoiden yhteisen puolen kuva-aiheet on suunnitellut Luc Luycx Belgian kuninkaallisesta rahapajasta. Yhteisellä puolella on aina joko Euroopan unionin tai Euroopan karttakuva, joka symboloi Euroopan unionin yhtenäisyyttä. Pienimmissä eli 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa oleva kartta kuvaa Eurooppaa suhteessa Afrikkaan ja Aasiaan.

Eurokolikkosarjoja vuodesta 1999 alkaen ovat lyöneet Suomi, Hollanti, Belgia, Ranska sekä Espanja. Vuodesta 2001 alkaen Monaco ja vuodesta 2002 alkaen Italia, Saksa, San Marino, Vatikaani, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Kreikka ja Portugali. Näinollen lukuisat maat löivät euroja varastoon ennen tulemista kiertoon ja kolikoihin tuli lyöntivuoden vuosiluku. Näin toimittiin yleensä rahapajan kapasiteetin vuoksi, ensimmäisinä vuosina lyöntimäärä olivat suuria ja oli järkevää jakaa valmistamista useille vuosille.

Euron käytön alkamisen jälkeen euroalueeseen on liittynyt kahdeksan eri maata tai kääpiövaltiota, jotka tekevät tai teettävät omia eurojaan. Nämä maat ovat Slovenia (2007), Kypros (2008), Malta (2008), Slovakia (2009), Viro (2011), Andorra (2014), Latvia (2014) sekä Liettua (2015).

Euron historian aikana kansallisen puolen kuva-aihe on vaihtunut kerran Hollannissa, San Marinossa, Belgiassa, Espanjassa ja Monacossa sekä neljä kertaa Vatikaanissa. Tyypillisesti kansallisen puolen kuva-aiheen vaihto liittyy kuningaskuntien ja teokratioiden valtionpäämiehen vaihtumiseen. Uusia valtionpäämiehiä eurokolikoissa ovat olleet Monacon uusi ruhtinas Albert II vuodesta 2006 lähtien, Hollannin kuningas Willem-Alexander ja Belgian Kuningas Philippe vuodesta 2014, Espanjan kuningas Felipe vuodesta 2015, Vatikaanin paavi Benedictus XVI vuosina 2006-2013 ja Vatikaanin paavi Franciscus vuosina 2014-2016. Lisäksi Vatikaani julkaisi vuonna 2005 Sede Vacante rahasarjan, paavin istuimen ollessa vapaana Paavi Johannes Paavali II:n kuoleman jälkeen ennen Benedictus XVI:n valintaa paaviksi.

Nykyisten sääntöjen mukaan eurokolikoiden kuva-aiheen vaihtaminen on sallittua euromaille 15 vuoden välein. Vuonna 2017 tämä raja täyttyi usealle maalle, ja teemaa vaihtoivat Vatikaani ja San Marino. Molemmille maille rahasarjojen lyöminen on myös merkittävä tulonlähde ja uusi aihe ainakin hetkellisesti lisää keräilijöiden kysyntää.

2€ julkaisut 1999-2017

 

Näinollen vuoteen 2018 mennessä eri kuva-aiheiden eurokolikkosarjoja on julkaistu eri maissa yhteensä 32 erilaista kappaletta ja näissä on yhteensä 256 erilaista kolikkoa. Näistä erillisistä aiheista arvokkain on Vatikaanin Sede Vacante sarja. Myös Monacon Rainier III:n ajan rahasarjat sekä Albert II:n rahasarjat ovat saatavuudeltaan vaikeita.

Edellisten kuva-aiheiden lisäksi sekä Espanjassa että Belgiassa kolikkojen ulkoasu on muuttunut kerran merkittävästi teeman sisällä. Belgiassa kuninkaan muotokuva muuttui virtaviivaisemmaksi vuonna 2008, mutta vanha kuva jouduttiin palauttamaan vuonna 2009. EKP:n sääntöjen mukaan kuva-aihetta ei saanut muuttaa kuin tietyillä ehdoilla, jotka eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Näinollen vuoden 2008 Belgian eurokolikot eivät ole uusi kuva-aihe, vaan muunnos, joka sekin on luonnollisesti numismaattisesti kiinnostava. Espanja puolestaan vaihtoi eurojensa ulkoasua vuonna 2010. Se oli puolestaan sallittua, koska Espanja muutti kolikkonsa ulkoasun EKP:n virallisten sääntöjen mukaiseksi. Lisäksi Saksan kolikot julkaistaan viiden eri rahapajan toimesta, ja ne voidaan laskea myös eri sarjoiksi saman kuva-aiheen sisällä. Saksan 5 rahapajaa ovat Berliini (A), Munchen (D), Stuttgart (F), Karlsruhe (G) ja Hampuri (J).

Kun kolikkoja tutkii tarkemmin, löytyy lisää eroja. Useat maat lyövät kolikkoihin rahapajan leiman, ja lisäksi muutama maa lyö kolikkoon rahapajan kulloisenkin johtajan tunnuksen. Esimerkiksi Suomi on käyttänyt kolmea eri rahapajan leimaa tai tunnusta eri vuosina. Ennen vuotta 2007 kolikoissa oli M-kirjain rahapajan johtaja Raimo Makkosen mukaan, vuosina 2007-2010 kolikoissa oli rahapajan leimana runsaudensarvi ja vuodesta 2011 alkaen rahapajan tunnus on ollut leijona. Näinollen suomalaisista eurosarjoista löytyy kolmea erilaista kolikkoa. Kun vastaavat erot leimoissa huomioidaan myös muissa maissa, nousee erilaisten eurosarjojen kolikoiden määrä 536:een ja ne on tarkemmin kuvattu maittain taulukossa 1.

Kreikan vuoden 2002 kolikkosarjaa liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta, sitä on lyöty peräti neljässä eri maan rahapajassa. Näin monen eri rahapajan käyttäminen on ainutlaatuinen tapahtuma euron historiassa ja syynä siihen oli euron alkuvaiheen suuret lyöntimäärät, joihin Kreikan rahapaja ei pystynyt vastaamaan. Kreikka ei myöskään pystynyt aloittamaan rahojen lyömistä esimerksi Suomen tapaan aiemmin, koska Kreikka hyväksyttiin euroalueeseen vasta vuoden 2000 puolivälissä. Tämä myöhästyminen johtui siitä, että Kreikka ei täyttänyt euroalueen taloudellista kriteeristöä, siinä se poikkesi muista uusista euromaista. Kun päätös lopulta saatiin noin puolet kolikoista pystyttiin lyömään Kreikan rahapajassa. Sen lisäksi leimalla S-merkittyjä 2 € ja 1 € kolikkoja on lyöty Suomen rahapajassa, F-merkityt 50, 10, 5, 2 ja 1 sentin kolikot on lyöty Pariisin rahapajassa ja 20 sentin kolikot E-merkittynä lyötiin Espanjassa. Eri rahapajojen kirjaintunnukset löytyvät kansallisen puolta ympäröivistä tähdistä, esimerkiksi Suomen S-leima on alimmaisessa tähdessä. Myös Vatikaanissa on julkaistu vuonna 2005 kahden eri kuva-aiheen kolikkosarja. Toinen sarja oli paavi Johannes Paavali II:n rahasarja ja hänen kuoltuaan samana vuonna julkaistiin vielä Sede Vacante rahasarja.

Kansallisen puolen lisäksi vuonna 2007 eurojen yhteinen eli arvopuoli muuttui. Ennen vuotta 2007 kartassa olivat EU-maat ennen EU:n laajenemista ja sen jälkeen karttaan on kuvattu koko Eurooppa. Uuden kartan käyttöönotto tapahtui kuitenkin viidessä maassa eli Italiassa, Vatikaanissa, San Marinossa, Portugalissa ja Itävallassa vasta vuotta myöhemmin. Kun kartan vaihtuminen arvopuolella huomioidaan Saksan, Belgian ja Espanjan eri kolikoiden lisäksi nousee erilaisten eurokolikoiden sarjojen kokonaismäärä 680:een.

MaaErilaisia eurosarj. teemojen kolikkojaKommenttiMuutoksia teemojen sisällä Erilaisia kolikkoja huomioiden leimatKommenttiKartan muutoksen vaikutusSumma
Summa25648232144680
Suomi816M-kirjain (1999-2006), runsaudensarvi (2007-2010) ja leijona (2011-)24
Viro8Ei rahapajan leimaa8
Latvia8Ei rahapajan leimaa8
Liettua8Ei rahapajan leimaa8
Saksa8325 rahapajaa: A-Berliini, D-Munchen, F-Stuttgart, G-Karlsruhe ja J-HampuriEi rahapajan leimaa4080
Irlanti8Ei rahapajan leimaa816
Hollanti16Kuningatar Beatrix (1999-2013) ja Kuningas Willem-Alexander (2014-)48Rahapajan leima elohopeasauva ja käärmeet. Kuusi eri rahapajan johtajan leimaa: 1999, 2000, 2001, 2002, 2003-2013, 2014-2015, 2016 ja 2017.872
Belgia16Kuningas Albert II (1999-2013) ja Kuningas Philippe (2014-)8Vuonna 2008 kuninkaan kuvaa muutettiin hiukan, vanha kuva palautettiin 2009.32Ei leimoja (1999-2007), rahapajan leima arkkienkeli Mikael ja viisi rahapajan johtajan leimaa 2008-2009, 2010-2012, 2013, 2014-2016 ja 2017.864
Luxemburg840Hollannin rahapajan ja johtajan leimat 2002, 2003-2004, 2009-2015, 2016-Suomen leima 2005-2006 ja Ranskan leima 2007-2008.856
Slovakia8Rahapajan leimana MK kirjaimet ympyrässä.8
Ranska832Rahapajan leima Pessacin runsaudensarvi. Viisi eri rahapajan johtajan leimaa: 1999-2000, 2001-2002, 2003, 2004-2010 ja 2011-848
Itävalta8Ei rahapajan leimaa816
Slovenia816Suomen rahapajan leima 2007, Hollannin leima 2008 ja ilman leimaa 2009-24
Portugali8Rahapajan leima INCM816
Espanja16Kuningas Juan Carlos I (1999-2014) ja Kuningas Felipe IV (2015-)8Vuodesta 2010 eteenpäin kansallisen puolen kultaisten tähtien ympyrää muutettiin.Rahapajan leima M kruunulla.832
Malta88Rahapajan leima F alimmassa tähdessä 2008, ilman leimaa sen jälkeen. Vuonna 2011 suunnittelijan leima poistettiin 1c,2c ja 5c rahoista.16
Kypros8Ei rahapajan leimaa8
Italia8Rahapajan leima R816
Kreikka816Rahapajan leima akantin lehti, lisäksi vuonna 2002 S, F ja E rahapajat tekivät kolikoita.832
Andorra8Ei rahapajan leimaa8
Monaco16Ruhtinas Rainier III (2001-2005) ja Ruhtinas Albert II (2006-)24Rahapajan leima Ranskan Pessacin runsaudensarvi. Neljä eri rahapajan johtajan leimaa: 2001-2002, 2003, 2004-2010 ja 2011-848
Vatikaani40Paavi Johannes Paavali II (2002-2005), Sede vacante (2005), Paavi Benedictus XVI, (2006-2013), Paavi Franciscus (2014-2016) ja Paavin vaakuna (2017-)Rahapajan leima R848
San Marino16Ensimmäinen sarja (2002-2016) ja toinen sarja (2017-)Rahapajan leima R824

Luonnollisesti kuva-aiheiden ja erilaisten muiden muunnosten lisäksi on hyvä huomioida myös eri vuosien rahasarjat. Esimerkiksi pelkästään Suomessa on yhteensä vuosina 1999-2017 eli 19 vuoden aikana julkaistu kaikkiaan 152 erilaista eri vuosien eurokolikkoa, ja sen lisäksi 23 kappaletta erilaisia 2€ erikoiseuroja eli kaikkiaan 175 eri kolikkoa. Eurokolikkojen lyöntimäärät ovat olleet pienenemään päin ja vuonna 2017 sarjaa lyötiin vain 150 000 kappaletta. Pääosa vuoden 2017 kolikoista onkin mennyt keräilijöille, eli kiertoon niitä ei juuri ole päässyt.

Seuraavaan taulukkoon on kuvattu viimeisen 19 vuoden aikana julkaistut 1c-2€ rahasarjat, joko BU sarjoissa tai irtokolikoina. Mukana on vihreällä (täysi sarja suurella lyöntimäärällä), keltaisella (täysi sarja pienehköllä lyöntimäärällä) ja sinisellä (täysi sarja erittäin pienellä lyöntimäärällä). Kaikkiaan 336 erilaista rahasarjaa (Kreikan vuosi 2002, Vatikaanin vuosi 2005 ja Saksan 5 eri rahapajaa huomioituna), joissa on yhteensä 2688 erilaista kolikkoa. Pienimmät lyöntimäärät näistä on seitsemällä eri Monacon vuodella, kolmella Slovenian sarjalla sekä yhdellä Slovakian ja Latvian sarjalla. Eri kolikoiden määrässä on huomioitu vain täydet sarjat, tämän lisäksi osia täyden sarjan kolikoista ovat eri vuosina lyöneet Monaco, Malta, Itävalta, Saksa, Liettua ja Viro. Saksa on jättänyt viitenä vuotena ja Itävalta neljänä vuotena julkaisematta tavallisen 2 € kolikon ja rahasarjoissa on sen sijasta käytetty 2 € erikoiseuroa, näinollen näinä vuosina ei ole julkaistu määritelmän mukaista kokonaista rahasarjaa.

Eurokolikoista on olemassa myös lukuisia variantteja. Ehkä tunnetuin variantti on Suomessa lyöty uuden kartan 2 € kolikko. Rahapaja löi vahingossa uutta arvopuolen karttaa noin 55 tuhanteen kolikkoon jo vuonna 2006. Tästä kolikosta on tullut erittäin tavoiteltu ja se on hinnaltaan jopa kuluneenakin 60 euroa. Eurosarjojen 2 euron kolikoilla on samat reunavariantit kuin 2 euron erikoisrahoilla ja niiden tunnistamisesta löytyy tarkempaa kuvausta 2€ erikoisrahojen varianttiosiossa. Tämän lisäksi esimerkiksi värillisissä rahapajassa lyödyissä eurokolikoissa on kunnostautunut Hollanti, jolla löytyy värillisiä muuten tavallisia 2 € kolikko vuodelta 2017 sekä eri arvoisia sentin kolikoita vuosilta 2012, 2013, 2016 ja 2017. Poiketen 2 € erikoisrahoista muut maat eivät ole julkaisseet värillisiä tavallisia euron tai sentin rahoja.

Lopuksi yhteenvetona mainittakoon että kuten 2 € erikoisrahojen keräilyssä, myös eurosarjojen keräilyssä on monia syvyysasteita, joista valitsemaansa keräilijä voi keskittyä. Ensimmäinen taso voisi olla tiettyjen maiden sarjojen kerääminen, toinen kerätä kaikkien eri maiden teemat, kolmantena tasona voisi olla kerätä kaikki erilaiset eurosarjat rahapajan leimat huomioiden, sen jälkeen kaikki sarjat eri vuosilta ja viimeisenä ääripäänä on sisällyttää keräilyyn myös variantit.