Juhlarahat

Sivusto valmisteilla….

 

NoArvo ja nimiKuvausKoostumusVuosilukuLyöntimääräKuva tunnus-ja arvopuoli
1500 mk - OlympiaHelsingin olympialaisten juhlaraha, joka alun perin oli tarkoitus lyödä vuoden 1940 kisoihin, oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Ajatuksen sen lyöttämisestä sai lehtori Johan Hulden, aloitteen teki Suomen Numismaattinen Yhdistys ja suunnittelukilpailun voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti. Rahasta annettiin laki 21.5.1939. Vuosina 1951-52 lyöty raha vastasi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta sen nimellisarvo, koko ja metalliseos olivat erilaiset. Alkuperäisen rahan nimellisarvo oli 50 markkaa. Tässä noudatettiin esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, jossa vuosina 1921-1938 oli julkaistu 4 juhlarahaa. Juhlarahoja oli tehty myös Virossa, Saksassa ja Itävallassa.12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm195118 500
2500 mk - Olympia12 g (500 Ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm1952586 500
2b500 mk - OlympiaHelsingin olympiakisat, ylimääräinen risu (Bu) Kolikon risuvariantissa seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla on ylimääräinen1952
31000 mk - SnellmanVuoden 1960 juhlaraha lyötiin Suomen markan satavuotisen historian kunniaksi. Rahan tunnuspuolella on J.V Snellmannin kasvokuva sivulta päin nähtynä. Kolikon suunnitellut Toivo Jaatinen on käyttänyt mallina Suomen Pankin edessä olevaa Emil Wikstömin veistosta. Arvomerkintä 1000 markkaa on taustapuolella ympäröitynä laakeriseppeleellä. Sekä ihmisen kuvaaminen kolikkoon että laakeriseppeleen käyttäminen tapahtuivat ensimäistä kertaa suomalaisessa kolikossa. Kehäkirjoituksena arvopuolella on vuosiluvut 1860 - 1960 ja näiden välissä ylhäällä päivämäärä 4. IV, jolloin keisarillinen manifesti Suomen omasta rahasta on annettu.
Johan Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan aseman vahvistamiseen. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860.
14 g (875 Ag, 125 Cu), 30 mm1960201 000
410 mk - Itsenäisyys 50 vuotta24 g (900 Ag, 100 Cu), 35 mm19671 000 000
510 mk - PaasikiviPresidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän laskettiin marraskuus 1970 liikkeelle hopeinen 10 markan juhlaraha. Juhlarahan suunnittelusta vastasi Heikki Häiväoja. Rahan arvopuolella on kivipaasista rakennettu perusta, joka kuva J.K. Paasikiven elämäntyötä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Rahan tunnuspuolella on puolestaan kohokuva Paasikiven kasvoista suoraan edestäpäin, hänen syntymä-ja kuolinpäivänsä sekä nimikirjoituksensa.22,7 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1970600 000
610 mk - EM-kilpailutSuomen Rahapaja löi Helsingissä 10-15.8.1971 pidettyjen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen kunniaksi 10 markan juhlarahan, se laskettiin liikkeelle elokuun 2. päivänä. Juhlarahan on suunnitellut kuvanveistäjä Reino Häiväoja ja kaivertanut rahapajan kaivertaja Heikki Hietanen.
Rahan tunnuspuolella on kohokuvioina juoksijoita saapumassa maaliviivalle sekä teksti EM X HELSINKI 1971. Arvopuolella on Helsingin kaupungille tunnusomaisia rakennuksia esittävä kohokuva, teksti SUOMI FINLAND sekä arvomerkintä 10 markkaa.
24,2 g (500 Ag, 450 Cu ja 50 Zn), 35mm19711 000 000
710 mk - Kekkonen23,5 g (500 Ag, 450 Cu, 50 Zn) 35 mm19751 000 000

810 mk - Itsenäisyys 60v21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1977383 000

8b10 mk - Itsenäisyys 60v - RaskaanaVuoden 1977 itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan tunnuspuolen ihmisryhmän keskellä oleva naishahmo esiintyy rahassa kahdessa erilaisessa muodossa. tTyypissä 1 (kuva oikealla) nainen näyttää olevan raskaana, kun taas toisessa ei. Rahapajan mukaan rahan valmistuksen alkaessa "raskaana" olevalla meistillä havaittiin ko. kohta liian korkeaksi, jolloin arvopuolen reliefi ei noussut niin kuin piti. Version 1 lyöntimäärä jäi pienemmäksi, tosin tarkaa lyöntimäärää ei tiedetä.21,5 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm197717 000
925 mk - Lahti MM26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm1978500 000

1025 mk - Turku 750v26,3 g (500 Ag, 500 Cu) 37 mm1979300 000
1150 mk - Kekkonen20 g (500 Ag, 500 Cu) 30 mm1981500 000
1250 mk - Jääkiekon MM23 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1982400 000
1350 mk - Yleisurheilun MM-kilpailutVuonna 1983 lyötiin yleisurheilun ensimmäisten MM-kilpailujen kunniaksi 50 markan juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on aitajuoksija aitaa ylittämässä ja teksti MM 1983. Rahan arvopuolella on tuulen taivuttama koivu tunturimaisemassa sekä tekstit SUOMI FINLAND ja 50 MARKKAA MARK.22 g (500 Ag, 50 Cu) 35 mm1983450 000

1450 mk - KalevalaKalevala 150 vuotta20 g (500 Ag, 500 Cu) 35 mm1985300 000
15100 mk - Lahti MM Lahden MM-hiihdot24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1989100 000
16100 mk - Ateneum Suomen Kuvataide / Ateneum 100 vuotta 24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1989100 000

17100 mk - SotainvaliditSotainvalidien juhlaraha24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1990100 000

18100 mk - Helsingin yliopistoHelsingin Yliopisto 350 vuotta24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1990150 000

19100 mk - Jääkiekon MM24 g (830 Ag, 170 Cu) 35 mm1991150 000

20100 mk - AhvenanmaaAhvenanmaan itsehallinto 70 vuotta24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199199 300

21100 mk - Itsenäisyys 75 vuotta24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm1992300 000

22100 mk - EM kilpailutYleisurheilun EM-kisat24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199491 000

23100 mk - A.I. VirtanenArtturi Ilmari Virtanen (1895 - 1973) oli suomalainen kemisti ja professori. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla. Suurin saavutus oli AIV-rehun kehittäminen. Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä, A. I. Virtasen raha aloitti uuden perinteen.24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199543 000
24100 mk - YKYk 50 vuotta24 g (925 Ag, 75 Cu) 35mm
199543 000
25100 mk - Helene SchjerfbeckSuomen Kuvataide / Helene Schjerfbeck24 g (925 Ag, 75 Cu) 35 mm199633 00
26100 mk - Paavo Nurmi Paavo Nurmi ja urheilu22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199751 500
2725 mk - Itsenäisyys Itsenäisyys 80 vuotta20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm1997100 000
28100 mk - Alvar AaltoAlvar Aalto ja arkkitehtuuri22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199848 300
29100 mk - SuomenlinnaSuomenlinna 250 vuotta22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199833 300
3010 mk - EUSuomen EU-puheenjohtajuus27,27 g (750 Cu, 250 Ni & 920 Cu,60 Al, 50 Zn, 20 Sn) 27,3 mm1999100 000
31100 mk - Jean SibeliusJean Sibelius ja säveltaide22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm199927 000
32100 mk - Kirkon riemuvuosi22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200018 000
33100 mk - HelsinkiHelsinki 450 vuotta22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200018 000
34100 mk - Aleksis KiviAleksis Kivi ja kirjallisuus22 g ( 925 Ag, 75 Cu) 35 mm200016 000
351 mk - Muistojeni markka6,1 g (750 Cu, 250 Ni) 24 mm2001500 000
3625 mk - Lahti MMLahden MM- hiihdot20,2 g (750 Cu, 250 Ni & 890 Cu, 50 Al, 50 Zn, 10 Sn) 35 mm2001100 000
37100 mk - Aino AcktéAino Ackté ja ooppera31,2 g (925 Ag, 75 Cu), 35 mm200145 000