Juhlarahat

Sivusto valmisteilla….

 

NoArvo ja nimiKuvausKoostumusVuosilukuLyöntimääräKuva tunnus-ja arvopuoli
1500 mk - OlympiaHelsingin olympialaisten juhlaraha, joka alun perin oli tarkoitus lyödä vuoden 1940 kisoihin, oli maailman ensimmäinen olympiaraha. Ajatuksen sen lyöttämisestä sai lehtori Johan Hulden, aloitteen teki Suomen Numismaattinen Yhdistys ja suunnittelukilpailun voittivat kuvanveistäjä Aarre Aaltonen ja graafikko Matti Visanti. Rahasta annettiin laki 21.5.1939. Vuosina 1951-52 lyöty raha vastasi alkuperäistä suunnitelmaa, mutta sen nimellisarvo, koko ja metalliseos olivat erilaiset. Alkuperäisen rahan nimellisarvo oli 50 markkaa. Tässä noudatettiin esimerkiksi Ruotsin esimerkkiä, jossa vuosina 1921-1938 oli julkaistu 4 juhlarahaa. Juhlarahoja oli tehty myös Virossa, Saksassa ja Itävallassa.12 g (500 ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm195118 500
2500 mk - Olympia12 g (500 ag, 400 Cu, 100 Ni), 32mm1952586 500
31000 mk - SnellmanVuoden 1960 juhlaraha lyötiin Suomen markan satavuotisen historian kunniaksi. Rahan tunnuspuolella on J.V Snellmannin kasvokuva sivulta päin nähtynä. Kolikon suunnitellut Toivo Jaatinen on käyttänyt mallina Suomen Pankin edessä olevaa Emil Wikstömin veistosta. Arvomerkintä 1000 markkaa on taustapuolella ympäröitynä laakeriseppeleellä. Sekä ihmisen kuvaaminen kolikkoon että laakeriseppeleen käyttäminen tapahtuivat ensimäistä kertaa suomalaisessa kolikossa. Kehäkirjoituksena arvopuolella on vuosiluvut 1860 - 1960 ja näiden välissä ylhäällä päivämäärä 4. IV, jolloin keisarillinen manifesti Suomen omasta rahasta on annettu.
Johan Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan aseman vahvistamiseen. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Snellman saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, ja Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860.
14 g (875 ag, 125 Cu), 30 mm1960201 000
410 mk - Itsenäisyys 50 vuotta24 g (900 Ag, 100 Cu), 35 mm19671 000 000
510 mk - PaasikiviPresidentti J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotispäivän laskettiin marraskuus 1970 liikkeelle hopeinen 10 markan juhlaraha. Juhlarahan suunnittelusta vastasi Heikki Häiväoja. Rahan arvopuolella on kivipaasista rakennettu perusta, joka kuva J.K. Paasikiven elämäntyötä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Rahan tunnuspuolella on puolestaan kohokuva Paasikiven kasvoista suoraan edestäpäin, hänen syntymä-ja kuolinpäivänsä sekä nimikirjoituksensa.1970600 000
610 mk - EM-kilpailutSuomen Rahapaja löi Helsingissä 10-15.8.1971 pidettyjen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen kunniaksi 10 markan juhlarahan, se laskettiin liikkeelle elokuun 2. päivänä. Juhlarahan on suunnitellut kuvanveistäjä Reino Häiväoja ja kaivertanut rahapajan kaivertaja Heikki Hietanen.
Rahan tunnuspuolella on kohokuvioina juoksijoita saapumassa maaliviivalle sekä teksti EM X HELSINKI 1971. Arvopuolella on Helsingin kaupungille tunnusomaisia rakennuksia esittävä kohokuva, teksti SUOMI FINLAND sekä arvomerkintä 10 markkaa.
24,2 g (500 ag, 450 Cu ja 50 Zn), 35mm1971
710 mk - Kekkonen1975
810 mk - Itsenäisyys 60v1977
8b10 mk - Itsenäisyys 60v - RaskaanaVuoden 1977 itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan tunnuspuolen ihmisryhmän keskellä oleva naishahmo esiintyy rahassa kahdessa erilaisessa muodossa. tTyypissä 1 (kuva oikealla) nainen näyttää olevan raskaana, kun taas toisessa ei. Rahapajan mukaan rahan valmistuksen alkaessa "raskaana" olevalla meistillä havaittiin ko. kohta liian korkeaksi, jolloin arvopuolen reliefi ei noussut niin kuin piti. Version 1 lyöntimäärä jäi pienemmäksi, tosin tarkaa lyöntimäärää ei tiedetä.1977
925 mk - Lahti MM1978
1025 mk - Turku 750v1979
1150 mk - Kekkonen1981
1250 mk - Jääkiekon MM1982
13Yleisurheilun MM-kilpailutVuonna 1983 lyötiin yleisurheilun ensimmäisten MM-kilpailujen kunniaksi 50 markan juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on aitajuoksija aitaa ylittämässä ja teksti MM 1983. Rahan arvopuolella on tuulen taivuttama koivu tunturimaisemassa sekä tekstit SUOMI FINLAND ja 50 MARKKAA MARK.22 g (500 Ag, 50 Cu); 35mm1983
14Kalevala1985
15Lahti MM 1989
16Ateneum1989
17Sotainvalidit1990
18Helsingin yliopisto1990
19Jääkiekon MM1991
20Ahvenanmaa1991
21Itsenäisyys 75 vuotta1992
22EM kilpailut1994
23A.I. Virtanen1995
24YK1995